4 % KOSTEUDEN LÄPÄISY VÄHENTÄÄ ERISTYSTEHOKKUUTTA 70 %
Kostea eriste ei eristä. Valitse käyttökohteeseen parhaiten sopiva eristemateriaali.
Kondensaatio on kuin sadetta sisätiloissa
Alakatosta tippuva kondenssivesi on haitallista rakennuksen käyttäjille, ja se vahingoittaa myös rakennuksen pintoja ja muita kohteita. Kun eristettyyn järjestelmään tiivistyy kosteutta, eristemateriaali - etenkin avosoluiset materiaalit - voi kastua. Koska veden lämmönjohtavuus on huomattavasti eristettä parempi, kosteuden imeytyminen aiheuttaa aina eristemateriaalin lämmönjohtavuuden kasvua ja eristyskapasiteetin heikkenemistä. Monissa tapauksissa vaurioitunut eristys ei ole näkyvissä, eikä sitä siksi käsitellä vaurion jälkeen.
Estä kondensoituminen pitämällä eristeen pintalämpötila kastepisteen lämpötilassa tai sitä korkeampana.
Meitä ympäröivä ilma muodostuu erilaisista kaasuista sekä vesihöyrystä. Ilman vesihöyrypitoisuus voi vaihdella suuresti ympäristöolosuhteiden mukaan. Toisaalta ilman kyky absorboida kosteutta vesihöyryn muodossa on rajallinen. Kondensaatiota tapahtuu, kun ympäröivä ilma on kyllästynyt 100-prosenttisesti vesihöyryllä. Kastepiste tarkoittaa lämpötilaa, jossa ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy nesteeksi. Useimmissa maissa kylmävesijärjestelmän, jäähdytyksen tai jäähdytysilmakanavan lämpötila on huomattavasti alhaisempi kuin keskimääräinen kastepisteen lämpötila sisätilassa. Tällaiset kylmäjärjestelmät huurtuvat nopeasti ja niiden pinnoille muodostuu erittäin herkästi kondensaatiota.
Eri eristemateriaalien vesihöyrynkestävyystesti
Euroopan suurimman sovelluslähtöisen tutkimuslaitoksen Fraunhofer Instituten tekemän tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää paremmin kosteuden vaikutuksia kolmeen tunnettuun eristemateriaaliin: joustavaan elastomeerivaahtoon (FEF), alumiinikalvolla varustettuun mineraalivillaan ja polyvinyylikloridikalvolla (PVC) päällystettyyn polyuretaaniin (PUR).
Kokeilu
Kolme koeputkea eristettiin ja asetettiin toimimaan 20 °C:n linjalämpötilassa ilmastokammiossa. Näin varmistetaan, että ympäristön lämpötila 35 °C ja suhteellinen kosteus 55 % olivat yhdenmukaisia koko 33 päivän testausjakson ajan. Todentuntuisuuden lisäämiseksi porattiin kaksi pientä, halkaisijaltaan 5 mm:n reikää 5 mm:n syvyyteen putken vastakkaiselle puolelle. Tämä simuloi eristysjärjestelmän vaurioitumista, joka on käytännössä usein pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Testin lopuksi mitattiin, kuinka paljon kosteutta eristemateriaalit imivät 33 päivän aikana.
Tulokset
33 päivän jälkeen vesihöyryn diffuusiovastuskerroin (μ-arvo) oli FEF:lle yhtä suuri sekä vahingoittumattomissa että vaurioituneissa putkissa: noin 10 000. Alumiinipäällysteisen mineraalivillan μ-arvo oli 7 053 vahingoittumattomassa putkessa ja 467 vaurioituneessa putkessa. PVC-päällysteellä varustetun PUR:n μ-arvo oli 2,163 ja 672.
10 VUODEN JÄLKEEN FEF:N KOSTEUSPITOISUUS ON NELJÄ KERTAA VÄHEMMÄN MINERAALIKUITUUN TAI PUR:IIN VERRATTUNA
Kosteuden imeytymisen pitkäaikaisten vaikutusten tutkimiseksi Fraunhofer Institute simuloi eristemateriaalien käyttäytymistä kymmenen vuoden aikana. Tähän laskelmaan tehtiin useita olettamuksia: putki toimisi 5 °C linjalämpötilassa 35 °C ympäristössä ja 80 % suhteellisessa kosteudessa. Tulokset osoittavat, että FEF:n kosteuspitoisuus olisi edelleen alle 5 %, kun taas mineraalivillan ja PUR:n kosteustaso nousisi lähes 20 % ja 25 % kymmenessä vuodessa. Myös FEF:n λ-arvo nousisi vain 15 %, kun taas mineraalivillan ja PUR:n λ-arvo nousisi 77 % ja 150 %.
Tämä testi osoittaa, että umpisoluiset joustavat elastomeerivaahdot, joissa on integroitu höyrysulku, sietävät paremmin eristeen pieniä muihin testattuihin eristemateriaaleihin verrattuna.
Michaela Störkmann, tekninen johtaja, EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)
Ulkoiset vesihöyrysulut vaurioituvat ajan myötä
Yleensä käytetään avosoluisia materiaaleja, kuten lasivillaeristettä, mutta se on herkkä kosteuden imeytymiselle ja edellyttää vesihöyrysulkuna ohutta alumiini- tai PVC-kalvoa. Kalvo vaurioituu kuitenkin helposti asennuksen ja käytön aikana. Vesihöyry voi tunkeutua näiden repeämien läpi ja kerääntyä avosoluiseen eristemateriaaliin. Lisäksi on vaikea varmistaa riittävä tai yhtenäinen eristepaksuus koko järjestelmässä, erityisesti mutkien ja monimutkaisten muotojen ympärillä. Näin ollen kondensaatiota voi tapahtua erityisesti esimerkiksi putkipidikkeissä, kulmissa, T-kappaleissa, venttiileissä ja liittimissä. Ajan myötä kertynyt kosteus ei ainoastaan heikennä järjestelmän lämpösuorituskykyä, vaan se voi myös aiheuttaa vakavia korjaus- ja rakenteellisten vaurioiden kustannuksia, jotka johtuvat esimerkiksi eristeen alle muodostuvasta korroosiosta.
ArmaFlex - alan suosituin standardi
Kevyen ja joustavan ArmaFlex-eristeen solun sisällä olevan luontaisen vesisulun ansiosta materiaalin pinnan epätasaisuus tai repeämä rajoittuu vain vaurioituneelle alueelle. ArmaFlex on räätälöity täyttämään paikalliset vaatimukset ja se on usein yhdistetty muihin tuotteisiin hybridiratkaisuiksi.
ARMAGEL - SEURAAVAN SUKUPOLVEN ERISTEMATERIAALI
ArmaGel on ASTM C1728 -standardin mukainen silika-aerogeelinen eristepeite. Armacellin ArmaGel-tuotteita on saatavana 5, 10, 15 ja 20 mm:n kokoisina ja ne tarjoavat asiakkaille enemmän valintoja teollisiin sovelluksiin, joiden käyttölämpötila on -196 °C – +650 °C.
